Johannan ja Helinän seikkailut osa 3

Aikaiset aamut eivät ole meidän juttu, mutta tästäkin aamuviiden herätyksestä selvittiin, sillä mielissä oli vain edessä häämöttävä mielenkiintoinen ajomatka Serbian läpi Montenegron rannikolle. Odotimme matkan olevan pitkä ja raskas, mutta toisin kävi. Noin 500 km reitti sisälsi äärettömän määrän vehreitä ja mahtipontisia vuoristoja sekä kauniita kanjoneita ja jokia.  Koska lähdimme aikaisin liikkeelle, vältyimme ruuhkilta ja matka sujui leppoisasti ilman sen suurempaa painetta rekoista ja kuorma-autoista kapeilla vuoristoteillä. Bensaan kului rahaa vain 35 euroa suuntaansa, mikä yllätti, sillä Internetistä tarkistetun bensalaskurin mukaan matkaan olisi kulunut yhteensä 220 euroa.  Pysähdyimme usein tien varteen ihailemaan hätkähdyttäviä maisemia ja satuimme näkemään myös muutaman kotkan sekä käärmeen. Tunnelmaa ja fiilistä on vaikea sanoin kuvata, matka pitäisi vain kokea itse, sillä joka kulman takaa tulevat uudet, toinen toistaan erikoisemmat maisemat saivat suut loksahtamaan. Reittimme kulki Valjevon, Uzicen sekä Podgorican kautta määränpäähämme Sveti Stefaniin, joka sijaitsee 10 km päässä Budvan keskustasta.

Kanjonin huipulla

Budva

Uvac ja löytämämme kotkan sulka

Toinen toistaan kauniimmat vuoristomaisemat

Korkeuksissa

Paras startti jokaiseen päivään – juustoburek

Nauttimassa elämästä

Vuokra-auto ja ylpeä manuaalivaihteiden oppilas

Hotellimme oli laadukas ja näkymät parvekkeelta merelle sekä Budvan rannalle olivat upeat. Ensimmäisen iltamme vietimme Sveti Stefanin rannalla tutkimassa hotelliksi muutettua vanhaa linnoitusta sekä sen ympäristöä ja illallistimme kauniissa näköalaravintolassa paikallisesta viinistä sekä hyvästä palvelusta nauttien. Sää suosi sittenkin ja lämpöä riitti auringonlaskuun asti, mikä piirtyi kauniina ravintolan terassilta horisontissa näkyvien vuorien taakse.

Dessert on the house

Onnelliset määränpäässä

Sveti Stefan

”The essence of travel is not the destination but the journey itself”