Kukkaisjuhlaa – Ivanjdan

Tänään 7.7. on Serbian keskikesän juhla, Ivandjan eli Johannes Kastajan, Pyhän Johanneksen (Sveti Jovan) päivä. Serbian ortodoksinen kirkko seuraa juliaanista kalenteria, jolla on noin kaksi viikkoa eroa länsimaissa yleisesti käytössä olevaan gregoriaaniseen kalenteriin (vrt. myös joulua vietetään monissa itäisen Euroopan ortodoksimaissa 7. tammikuuta gregoriaanista ajanlaskua).

Sain puolisoltani kukkaseppeleen aamuyllätykseksi.

Juhannusaamiainen kukkaseppelkoristeineen.

Banevo Brdon kukkakauppiailta vietiin kukkaseppeleet suoraan käsistä ja naisten sormet näpräsivät sitä mukaa uusia.

Seppeensitojan kädet kävivät Banevo Brdon kadun varrella näppärästi.

Keskikesän seppeleisiin käytetään luonnonkukkia, kuten mäkikuismaa (kantarion, Hypericum perforatum), leinikkiä (ljutica, Ranunculaceae), reunuspietaryrttiä (povratic, Tanacetum parthenium), pietaryrttiä (obični vratić, Tanacetum vulgare), viherminttua (divla nana, Mentha spicata), kannusruohoa (divlji lan, Linaria vulgaris) ja keltamataraa (ivanjsko cvijeće, ivanjska broćika, broćac, broćika, jovandanče, Galium verum).

Juhannusseppeleeseen on kodin onnentuojiksi sidottu myös vehnäntähkä ja pieni valkosipuli.

Keltamatara on juhannuksen kunniankukka täällä, kuten serbiankielisistä nimiversioista voi päätellä. Keltamataraa kutsutaan myös nimellä Neitsyt Marian sänkyheinä. Nimitys juontaa juurensa pyhimystarinaan, jonka mukaan Maria nukkui jouluyönä tallissa keltamataran oljilla. Keltamataraa on myös käytetty patjaolkina, sillä se säilyttää tuoksunsa pitkään kuivattunakin. Suomessa keltamatara on tunnettu myös nimellä ruumiinheinä, koska mataroita laitettiin arkkuun vainajan alle.

Kukkaseppele on kuin morsiuskruunu ja kukkataiat kuuluvat kansanperinteisiin niin Serbiassa kuin Suomessa. Serbiassa neidot katselevat keskikesän auringonlaskua kukkaseppeleen läpi. Juhannustuli ei ole myöskään täällä tuntematon käsite, joskaan perinne ei ole säilynyt vahvana.

Kukkaseppelekauppiaita Banevo Brdossa 7. heinäkuuta 2018.

 

Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s