Opastettu kierros maanalaisen Belgradin salaisuuksiin vie aikamatkalle parin tuhannen vuoden taakse. Sanotaan, että Belgrad on oikeastaan valtava hautausmaa. Parin miljoonan asukkaan suurkaupungissa on enemmän kuolleita kuin eläviä, letkautti oppaamme Tamara Mak jo heti alkumetreillä, kun kuuntelimme hänen tarinoitaan Kansalliskirjaston alla, roomalaisajan aarrekammiossa.

Tunnetuin hauta Belgradissa on pelkkää tarua – hunnien päällikkö Attilan kerrotaan kuolleen äkillisesti vuonna 453 Balkanilla viettäessään kahdeksansia häitään. Attilan elämään ja kuolemaan liittyy niin elostelijan kuin hurjapään aineksia kuten sotasankarin legendaan kaiketi pitääkin kuuluua, ja miksei, kuka tietää, jonain päivänä arkeologien lapio kalahtaa Kalemegdanin linnoituksen syvissä kaivannoissa tämän legendaarisen hahmon hautaan.

Kalemegdanin vanha linnoitus on nykyään laaja museo- ja puistoalue. Sen korkeilta muureilta voi ihailla Tonava- ja Sava-jokien risteystä. Underground-kierroksen aikana mennään linnoituksella maan alle kolmesti.

Tunnetuin kohde on 60 metriä syvä kaivo tai oikeammin onkalo, sillä kaivon verran vettä eivät itävalta-unkarilaiset koskaan onnistuneet valloitusaikanaan 1700-luvun alussa paikalta löytämään. Etsittyään ensin turhaan vettä keksivät valloittajat rakentaa onkalon ympärille portaat: 212 rappua kiertäen alas ja toiset ylös. Kapeita rappuja pitkin pääsi yksi henkilö noutamaan pohjalla olevasta niukasta vesilammikosta astiallisen vettä.

Nyt turistien kolikot putoilevat kauas syvyyksiin ja pulpsahtavat pohjalla matalaan lammikkoon. Ehkäpä siellä lepää myös jokin Alfred Hitchockin heittämä toivomuskolikko. Hän ei toiveistaan huolimatta saanut viranomaisilta kuvauslupaa historiallisessa kohteessa.

Toinen maanalainen kohde kierroksella on II maailmansodan jälkeen rakennettu bunkkeri, joka ”löydettiin” vasta vuonna 2008. Synkeä pitkä käytävä johtaa kahteen klaustrofobiseen piilopaikkaan, johon oli tarkoitus asentaa tykit. Kummassakin yleisölle avoimessa tilassa on vesisäiliöt ja ankeat makuupaikat neljälle sotilaalle. Joku varmasti keksii vielä perustaa tänne extreme-hotellin ja huoneet tietysti autenttisesti ilman sähköä.

Kolmas kohde, entinen ruutivarasto, on ehdottamasti mielenkiintoisin. Paikalla on ollut sittemmin myös yökerho ja nykyään se on Kansallismuseon näyttelytila. Ikiaikaiset, kauniisti kaiverretut hautakivet kiertävät seinustoja ja jylhät koristeelliset sarkofagit vangitsevat katseet. Vanhin kristinuskoon viittaava sarkofagi on 300-luvulta ajanlaskun jälkeen, Milanon ediktin ajoilta. Sarkofagin reliefissä on kuvaus Vanhasta Testamentista Joonan kirjasta. Joona kapinoi Jumalaa vastaan ja pakenee laivalla. Jumala lähettää myrskyn, Joona joutuu valaan vatsaan, kunnes kolmen päivän ja yön jälkeen valas oksentaa nöyrtyneen miehen maihin.

Kierros päättyy viininmaistajaisiin. No, viini ei ollut kummoista, mutta tällaisilla erikoiskierroksilla saa melko vaivatta otteen Serbian kuohuvasta historiasta kelttien ajoista aina nykypäivään asti. Englanninkielisiä kierroksia järjestää Eurojet brändillään Go2Serbia, hinta 12 euroa/hlö.